Rauta-Säätiö on perustettu lokakuussa 1948 Pieksämäellä. Rautainen nimi säätiölle selittyy sillä, että valvontakomissio ei aikoinaan hyväksynyt luovutetun alueen kuntien nimiä säätiöiden nimiksi. Rauta-Säätiön tarkoituksena on vaalia karjalaista yhteishenkeä entisen Raudun kunnan asukkaitten ja heidän perillistensä keskuudessa. Tätä työtä säätiö tekee muun muassa jakamalla avustuksia. Tukea myönnetään pääasiassa yhteisöille, laitoksille tai yrityksille, joiden hankkeet edistävät säätiön tarkoitusperiä. Säätiön käytännön työstä vastaa viisijäseninen hallitus, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hallitus myös päättää sijoitustoimista kuultuaan ensin eri asiantuntijoita. Hallituksen toimet tarkistaa vuosittain kokoontuva hallintoneuvosto.

Raudun vaakuna

RAUTA-SÄÄTIÖN
STIPENDIT JA AVUSTUKSET

STIPENDI AMMATTITUTKINNON SUORITTANEILLE

Rauta-Säätiö julistaa haettavaksi stipendejä ammattitutkinnon suorittaneille. Liitteeksi tulee olla kopio tutkintotodistuksesta sekä virkatodistus, jolla osoitetaan hakijan rautulaisjuurisuus. Virkatodistuksessa pitää olla sukuselvitys, josta tulee käydä ilmi, että vähintään yhden esivanhemman syntymäpaikka tai asuinkunta ennen vuotta 1939 on Rautu. Tavallinen virkatodistus ei siis riitä.

Hakemuksen voi tehdä näillä sivuilla tai hakemus ja todistukset lähetetään postissa hakemuslomakkeen yläkulmassa olevaan osoitteeseen, sähköpostin liitetiedostot eivät kelpaa. Virkatodistuksen saa Digi- ja väestötietovirastosta, maistraatista tai seurakunnilta. Hakija voi saada apurahan vain kerran ammattitutkinnon suorittamisesta. Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 8.12.2022. Myöhästyneitä tai joiltakin osin puutteellisia hakemuksia ei käsitellä.

STIPENDI
YLI 75-VUOTIAILLE

Rauta-Säätiö julistaa haettavaksi yli 75-vuotiaille rautulaisjuurisille tarkoitetun avustuksen. Avustusta voi hakea esimerkiksi silmälääkärikäyntiin ja uusiin silmälaseihin, uuden sängyn tai vaikkapa nastakenkien hankintaan, siivousapuun tai ihan vain virkistäytymiseen. Rauta-Säätiö tarjoaa yli 75-vuotiaalle rautulaiselle hakijalle ilmaisen palveluohjaajan selvityksen. Palveluohjaaja on ammattihenkilö, jonka kanssa keskustelemalla pyritään löytämään ne tukitoimet, jotka hakijan mielestä toisivat parhaiten apua arjen sujumiseen. Hallitus kokoontuu käsittelemään hakemuksia noin 4 krt vuodessa.

Rauta-Säätiön synty

Vuosina 1939 ja 1940 sekä 1941-1944 käytyjen sotien seurauksena menetettiin Karjala ja sen mukana myöskin Neuvostoliiton vanhan rajan pinnassa oleva Raudun kunta. Tämä merkitsi myös sitä, että Raudussa olleiden yhteisöjen kuten kunnan, seurakunnan, taloudellisten yhtymien, osuuskuntien, osakeyhtiöiden, rahalaitoksen seurojen ym. toiminta toiminta-alueen puuttuessa lakkautettiin. Kunnan ja seurakunnan jäljellä olevista varoista säädettiin lailla siten, että kunnan varat täytyi luovuttaa valtiolle ja seurakunnan varat kulutettiin tahallisesti loppuun jatkamalla toimintaa siksi kunnes varoja riitti. Vaikka kaikki olikin menetetty, oli jäljellä toivo saada Suomen valtiolta korvausta menetetystä omaisuudesta. Vuosien kuluessa säädettiin korvauslaki, jonka perusteella myönnettiin osittainen korvaus yksityisille henkilöille sekä myös muutamille yhteisöille, kuten kunnille, seurakunnille, osuuskunnille, seuroille ja niitä vastaaville. Raudun kunta ja seurakunta eivät saaneet penniäkään sellaista korvausta, joka olisi voitu jollakin tavalla käyttää rautulaisten hyväksi. Samaan asemaan joutuivat myös säästöpankit ja osuuskassat. Omaan hallintaansa korvauksia saivat vain osuuskauppa, lainajyvästöt ja muutamat seurat.

Silloisessa Pieksämäen kauppalassa, Savontie 40:ssä sijainneessa Raudun kunnantoimistossa keskusteltiin useasti näiden järjestöjen varojen vastaisesta käytöstä. Koska varat tuntuivat kovin vähäisiltä ei niiden käytöstä pitkiin aikoihin keksitty mitään ratkaisua. Vasta sitten kun Karjalan Liitossa oli kypsytelty ajatusta kuntasäätiöiden perustamisesta ja muutamia säätiöitä oli perustettu. Rohjettiin jo rautulaistenkin keskuudessa ajatella säätiön perustamista. Pohjan säätiön perustamiselle antoi Raudun Osuuskaupan omaisuus, jonka tarmokas toimitsija eli silloinen toimitusjohtaja Kaarlo Asomaa oli onnistunut suurta vaivaa nähden pelastamaan sodan jaloista. Pesän selvittely oli käynnissä ja pesä osoitti ainakin sen verran ylijäämää, että se vastasi säätiön perustamiselle asetettua varojen vähimmäismäärää. Erityisen sysäyksen säätiön perustamiselle antoi tunnettu pitäjäsäätiöiden perustaja Jalmari Pusa Pyhäjärveltä. Toukokuun 18.päivänä 1948 hän saapui Pieksämäelle Raudun kunnantoimistoon, jossa tapasi Raudun kunnan hoitokunnan puheenjohtajan Matti Pulakan ja Raudun Osuuskaupan johtajan Kaarlo Asomaan. Kahtena peräkkäisenä päivänä asiasta neuvoteltuaan pääsivät asianomaiset varmuuteen siitä, että säätiö voidaan perustaa. Ryhdyttiin säätiön perustamistoimenpiteisiin. Matti Pulakka yritti saada varoja vielä lisää peruspääomaan ja Kaarlo Asomaa ryhtyi hankkimaan sääntöjä ja selvittämään viranomaisten kanssa esille tulevia asioita.

Säätiön perustaminen

Niinpä sitten Matti Pulakka kutsui kaikkia rautulaisten järjestöjen edustajia 17.päiväksi lokakuuta 1948 silloiseen Raudun kunnantoimistoon säätiön perustavaan kokoukseen. Kutsua olivat noudattaneet: Raudun Osuuskauppa edustajina johtaja Kaarlo Asomaa ja liikemies Aleks Vaskelainen, Raudun Maamiesseura edustajina puheenjohtaja Albert Pulakka ja sihteeri Kusti Loponen, Raudun Vapaa Palokunta edustajina puheenjohtaja Jalmari Ihalainen ja sihteeri Ville Kukkonen ja Sumpulan Siemenrahasto edustajina toimitusjohtaja Hannes Ihalainen. Raudun kuntaa edusti hoitokunnan puheenjohtaja Matti Pulakka, yksityishenkilönä oli kokoukseen saapunut myös mv Matti Junni. Kokouksen avasi Matti Pulakka ja sihteerinä toimi Hannes Ihalainen. Kokouksessa käytiin läpi sääntöehdotus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Nimeksi ehdotettiin säätiölle Rauta-Säätiö, koska silloisen poliittisen suuntauksen takia Rautu-sanaa ei voitu nimessä käyttää. Kun kokouksen kuluessa todettiin, että, säätiön voivat perustaa vain lahjoittajat, niin päätettiin tämä kokous ja huudettiin lahjoittajat esiin. Lahjoittajat pitivät heti virallisen säätiön perustavan kokouksen. Tässä kokouksessa toimi puheenjohtajana Albert Pulakka ja sihteerinä Kaarlo Asomaa, pöytäkirjan tarkistajina olivat Jalmari Ihalainen ja Aleks Vaskelainen. Päätettiin yksimielisesti perustaa säätiö, jonka nimeksi tuli Rauta-Säätiö. Perustajiksi nimettiin seuraavat lahjoittajat:

Raudun Osuuskauppa rl. 600.000 mk
Raudun Vapaapalokunta  100.000 mk
Raudun Maamiesseura 10.000 mk
Matti Junni  500 mk
Peruspääoma yhteensä  710.500 mk

Kaarlo Asomaa valtuutettiin hakemaan lupaa säätiön perustamiselle sekä sääntöjen vahvistamiselle. Kaarlo Asomaa valtuutettiin myös tekemään ilmoitus säätiön valtuuskunnan jäsenten vaaleista. Kaikki edellä mainitut asiakirjat saatiin sitten normaalissa järjestyksessä.